Lenkkikaveri laittoi viestiä ja kyseli mukaan Orimattilaan uuden vuoden aatoksi järjestettävään yöjuoksuun. Minähän tietenkin olin erittäin halukas lähtemään, mutta kotona valmennusjohto ei myöntänyt leimaa kisapassiin. Nyt on uudenvuoden aatto vietettävä kotona perheensä parissa. Mutta ei se minua juoksemasta estä, päivällä toki käyn taas juoksemassa, kaverin hyvässä seurassa tai yksin.

Mummolasta tänään koteutuneena, pitkän ajomatkan jälkeen, olen tavaksi ottanut heti lähteä käymään juoksemassa lenkin. Monen tunnin autolla ajamisen jälkeen olen usein kärsinyt ns. jetlagista ja olen kokenut, että ajomatkan jälkeen lenkillä käynti auttaa siihen. Kävin siis juoksemassa tänään 9km loistavassa talvisäässä. Lunta satoi ja eikä katuja ollut aurattu, sai siinä välillä tarpoa lumessa.

Joskus juostessa tulee "henkinen väsymys" ja silloin tekisi mieli oikaista. Tähän parhaimmaksi lääkkeeksi on havaittu juosta pidempi ylimääräinen lenkki. Samalla sitä totuttaa itsensä tulevaan koitokseen henkistä väsymystä vastaan. Itsensä totuttamiseksi alan myös käymään aamulenkeillä ennen aamuvuoroani töissä. Normaalisti olen käynyt vasta aamuvuoron jälkeen. Kello viiden aamulenkki taas antaa jaksamista työpäivään ja samalla mahdollistaa keväällä nostaa juoksukertoa. Työpäivän jälkeen voin käydä illalla toisen kerran lenkillä vuorokaudessa.