Torstain ilta meni sählyn merkeissä eli tunti hikistä peliä. Sähly sinällään tukee hyvin juoksuani, koska siinä mennään täysillä ja saadaan sykkeet korkealle. Tämä taas auttaa kehittämään minun vauhtikestävyyttäni, pikaisia spurtteja ja välillä levätään vaihtopenkillä. 

Menin illalla ajoissa nukkumaan ja asetin herätyksen klo 4:30 ja tarkoitukseni oli käydä aamulenkillä ennen töihin menoa. Meni puoleen yöhön ennen kuin sain unen päästä kiinni, kuka lienee taas viivyttänyt Nukku-Mattia ilta kierroksellaan? Heräsin aamulla kellon herätyksen ja totesin kaipaavani lisää unta, siirsin sitten herätyksen kello 6:00. 

Työmaa tänään ei ollutkaan oma tuttu ja turvallinen, vaan meni lainamieheksi toiseen yksikköön kello 7:00. Aamulääkekierroksen jälkeen aloin tekeen asukkaiden kanssa päivän askareita. Siivotessani erään asukkaan asuntoa selkääni vihlaisi, ei enää selkä sitten suoristunutkaan. Olin jo luullut päässeeni tästä vaivasta eroon laihtumiseni ja nykyään hyvän lihaskuntoni myötä, mutta ei. 

Työpäivän jälkeen menin kotia ja päätin kokeilla josko selkä antaisi periksi juoksulenkillä. Kuulokkeet korville ja radio päälle, kanavaksi valikoitui radio Suomipop. Alkumetreillä alkoi soimaan Pete Parkkosta: "Mitä minä sanoin minun selkäni kestää" ja tämä antoi pontta juoksuuni, että kyllä prkl minä juoksen!. 800 metrin jälkeen aloin sitten kävelemään takaisin kohti kotia. Periksi oli annettava, sillä sen veraan joka askel vihloi. Tänään sitten levätään ja viikonloppu suritetaan vaimon kanssa kävelylenkein, sillä kipeää selkää hoidetaan kävellen. Vaimo oli onneksi hierojalla käydessään varannut minullekin ajan ensi viikolle. 

Tässä on onneksi aikaa kesään ja enkä väkisin halua itseäni rikkoa. Selkä vaiva on yleensä mennyt ohi 3-4 päivässä kävelylenkein. Keskityn vaivaisena muihin harjoituksiin, esim. vesijuoksun olen myös havainnut erittäin hyväksi selkäkivun hoitoon ja voisin oikeastaan pitkästä aikaa aloittaa taas uimisen. Aikoinaan uintia tuli paljon treenattua kaverin kanssa.