Koko viikko voisi sanoa, että meni alta riman. Tammmikuu meni täysin suunniteltusti, mutta heti kun otti lepoviikon niin ei mikään mennyt suunnitelmien mukaan. Epäilen tämän johtuvan siitä, että tammikuu oli tiukasti aikataulutettu työn ja perheen menojen mukaan. Viime viikko taas oli sen verran löysä, että en tarkemmin aikatauluttanut sitä ja eipä sitten mikään oikein onnistunut. Uuteen kuntosaliin en päässyt tutustumaan, juoksupäivätkään eivät toteutuneet. Esim. lauantainakin piti juosta, mutta siinäkin kävi ohraisesti. Aamun olin töissä ja töitten jälkeen minun piti viedä nuorimmaisen poikani uimaan, se on hänelle tärkeää että isi vie. Mulla on siinä uinnin aikan hyvin aikaa käydä juoksemassa nopeatempoinen lyhyt lenkki, niin oli nytkin, mutta olin lähteiessäni laittanut kiireissäni tavalliset kengät jalkaani. Päätin sitten juosta sunnuntaina. Eilen heti töitten jälkeen vaihdoin juoksuvermeet päälle ja lähdin lenkille, lyhyt 6,37km kovatempoisesti, pitempään matkaan mulla ei olisi ollut aikaa. Sunnuntai illat minulla menee uimahallissa vanhimman pojan kanssa sukellusseuran vuorossa, kaksi pienempää lastani lähtee myös mukaan silloin uimaan. Nimensä mukaisesti klepoviikon saldoksi tuli kaksi juoksupäivää, yksi salipäivä ja yksi sähly, juoksusaldo 15km.

Uusi viikko aloitetaan maanantai iltana vauhdikkaalla lyhyellä lenkillä, helmikuu on varattu vauhdin kartuttamiseen ja maaliskuu menee taas määrällä. Tiukka päivä tulossa, koska aamun olen töissä ja töitten jälkeen pitää tehdä lapsille ruoka, hakea nuorimmainen hoidosta ja viedä keskimmäinen pojista koristreeneihin, treenien aikana on vielä käytävä ruokakaupassa. Vaimo illalla koulusta kotiin ja sitten on minun aika juosta. Tiistaina taas juostaan ja vihdoin käydään uuddella salilla.

Jos joku ihmettelee, että miksi olen koko ajan viemässä lasta treeneihin, niin nyt valotan asiaa hiukan. Minulla on neljä lasta ja vanhin niistä on tyttö. Tytär on kilpauimari ja hänellä on uintiharkkoja 11 krt/vk, 5krt niistä on arkiaamuisin klo 6:00. Vanhin pojistani harrastaa parkouria, johon hän onneksi pääsee itse kulkemaan, ja on myös sukellusseuran jäsen jossa hän kulkee sunnuntaisin. Keskimmäinen poika harrastaa tällä hetkellä koripalloa, viime syksynä se oli sählyä ja ensi syksynä hän haluaa kokeilla jotain muuta. Tällä hetkellä harkkoja vain maanantaisin. Nuorimmainen käy uimakoulua lauantaisin. 

Lasten harrastukset maksavat ja tästä päästään siihen kysymyksen, että miten lähihoitajan palkka riittää kaikkeen tähän? Se on yllättävän iso säästö, kun aikuinen ihminen ei juo ja eikä syö karkkia. En ole mikään absolutisti. Moni valittaa, ettei ole varaa antaa lapseensa harrastaa mitään urheilua, mutta on kuitenkin varaa juoda joka viikonloppuna keissin verran olutta. Sama asia koskee myös makeisia, jotkut ne vaan syö päivittäin makeisia.