Ja taas herättiin vapaapäivänä ajoissa, klo 5:30 ja vietiin tyttö treeneihin. Itse aloitin aamuni salilla, puolitoista tuntia ja painoja nostellen. Samalla tuli tutustuttua erääseen, kun huomasin paljasjalkatossut hänen jaloissaan. Pienestä sitä saa keskustelun alkuun. Hän mainitsi Vesijärven ympärijuoksusta, jonka hän aikoo suorittaa. Itse olen vain pyöräillyt sen ympäri, mutta siinä olisi ajatusta uudeksi ultrajuoksu tapahtumaksi, ties vaikka sitä innostuisi suunnittelemaan tapahtumaa. Yleensäkin olisi kiva tutustua Lahden ultrajuoksijoihin ja onko täällä yleensäkää seuraa?

Salin jälkeen nautin aamupalastani ja hiukan lepäilin. Sitten aloinkin jo sovittelemaan lenkkitossuja jalkaan ja lähdin juoksemaan. Sain huomata jalkojeni jo tottuneen hyvin juoksemiseen, ei ole talven uurastus mennyt hukkaan. Myöhemmin illalla lähdin taas lenkille, koska nuorimmainen lapseni halusi lähteä kanssani lenkille. Hän meni pyörällä ja minä juoksin, tätä tuli tehtyä viimekesänä useastikin, on kiva olla kannustava esimerkki saada lapsi liikkumaan. Iltalenkki oli lyhyt ja vauhdiltaan rauhallinen. Päivän saldoksi tuli 16,63km.

Iltalhdessä oli juttua laihduttajasta, joka ei ollut tyytyväinen uuteen minäänsä, koska nahka roikkui löysänä. Hän ei kokenut enää olevansa seksikäs. Itsllänikin roikku löysä nahka ja myös peittelin sitä löysillä vaatteilla kunnes kerran sanoin ääneen vaimoni kuulen: "Tästäkin näkyy makkaran löysät kuoret!" Mitä vaimoni tähän: "Olisit ylpee tyhjästä makkarankuoristasi, ennenhän se oli vain läskillä täytetty." No nyt en olee enää niistä välittänytkään, näkyköön ja olen niistä ylpeä.