Niin sitä jäätiin pääsiäisvapaille ja torstainan ajoin lasten kanssa pohjoiseen mummolaan. Keli oli hyvä ja suunnittelin juoksevani Piipsjärven ympäri, mutta alkuviikon pojan kuumeilu enteilikin jotain pahempaa. Pitkästäperjantaista tulikin hyvin pitkä, heti aamulla heräteesä oli oma olotila erittäin heikko. Joka paikkaa särki niin vietävästi ja puolenpäivän jälkeen alkoi nousta kuume. 38,5 astetta näytti kuumemittari pahimmillaan, olo oli oksettava ja mahassa kiersi, silti en oksentanut. Illalla nuorin poika sitten oksensi sänkyyn ja yöllä toinen poika myös, siinä olikin heidän sairastelut ja muuta ei sitten ollutkaan. Itselläni taas jatkui ripulina ja se vaan jatkui. Eilinen ilta oli loppuhuipennus taudille, tuli kahdessa tunnista sellaista settiä ja ihan stereona. Harkitsin jo lähteväni päivystykseen, sillä niin rajut olivat oireeni. Tehokas dieetti, täytyy myöntää, kahdessa tunnissa lähti painoa pois yli neljä kiloa. Tänä aamuna olo olikin jo parempi, mutta heikko, hyvä että jaksoin kesärenkaat vaihtaa autoon. Mutta näin iltaan kohden olen jo hiukan voimiakin saanut jo takaisin ja ruokakin maistuu. Aamulla olisi suunnitelmissa käydä kevyellä salitreenillä ja aamupalan jälkeen kevyt lenkki. Saa siinä sitten kokeilla juoksukuntoaan yli viikon tauon jälkeen, ja samalla sisään ajaa uudet lenkkarit. Alle vuodessa jo neljäs pari lenkkikenkiä, tämä se onkin juoksuharrastukseni suurin kuluerä tällä hetkellä. Huomista innolla odottaen, kun taas pääsee lenkille. Tässä huomaa itsessään jo riippuvuusoireita juoksuun.