Nyt kun kesäkuun vuorolistat on nähtävillä ja tarvittava viikonloppu on varmistunut vapaaksi, niin enää ei tarvi kuin ilmoittautua 100km juoksukisaan. Enää ei ole tekosyitäkään miksen lähtisi kokeilemaan ensimmäistä ultramatkaani.

Ensin oli tippunut pois sykemittari, nyt lähti gps. Jotenkin alkoi tuntua kahleelta mitata matkaa ja vauhtia mitä olen juossut. Nyt on jotenkin vapaampaa juosta ja sain vielä lisäannostuksen nautintoa juoksemiseeni. Käyn lenkillä ihan vain nautinnon vuoksi ja enkä etukäteen mieti paljonko juoksen tai kuinka kauan, juoksen vain ja jossain vaiheessa lopetan. Tämä on alkanut enemmän tuntua elämäntavalta, ehkä jopa jo henkiseltä kokemukselta. En ole tulostavoitteinen ihminen, teen sitä siksi koska nautin siitä.

Viime viikkoina naislenkkeilijöitä on kaduilla juossut vastaan yhä enemmän ja enemmän. Liekö syynä torstaina juostava naisten kymmpi? Nähtäväksi jää väheneekö katukuvista naislenkkeilijät torstain jälkeen. Tämä on vain pistänyt silmään lenkkeillessäni. 

Tällä hetkellä käyn lenkillä lähes päivittäin ja kesälomani on myös suonut aikaa käydä salillalkin lähes päivittäin. Samalla olen lyönyt lukkoon kevään pyöräreissuni ja suunnistankin kohti Livonsaarta Oxelösundin sijaan. Tämä päätös vain siksi, että ystävällänikin olisi mahdollisuus päästä kokemaan retkipyöräilyä. Livonsaaressa on yhteisökylä ja niiden elämä, kun kiinnostaa minua, pääsen samalla reissulla tutustumaan. Matkani alkaa Helatorstain aamuna ja tarkoitus olisi keretä lauantaihin mennessä sinne, riippuu siitä miten ystäväni jaksaa pyöräillä. Siellä olisi viikonlopuksi tarjolla tapahtumaan ja samalla pääsisin tutustumaan moneen asiaan. Käykää katsomassa heidän kotisivuiltaan www.yhteisokyla.net

Oma nuorimmainen poikani on nauttinut lomastani ja ollaan tehty yhdessä paljon asioita. Näin toukokuussa on paljon pihallakin touuttavaa ja perunamaakin pitäisi laittaa.ö