Tänään sitä taas huomasi kuinka minä rakastankaan pakkaspäiviä. Aamulla kodin mittari näytti -19,9ºC ja minulle tuli hirveä hinku mennä ulos, mutta maltoin minä mieleni ja päätin kuienkin ennen lenkille meno käydä salilla nostelemassa painoja. Tänään oli ohjelmassa hauikset sekä selkä ja tietenkin ne ikuiset selkä vatsa yhdistelmä joita teen joka kerta. Pyhäpäivä näköjään houkutteli ihmiset salille, melkein olisi pitänyt olla jonotusnumerot laitteille. Kaksi tuntia tiukkaa treeniä ja sitten kotia syömään. Vielä valoisaan aikaan lenkille, pakkasta oli vielä -16ºC. En tiedä, mutta minä taidan olla kylmien ilmastojen ihmisiä, sillä niin kivaa oli lenkillä ettei meinanut malttaa lopettaa. Juostua tuli 12km. Huomenna aloitan päivän aamulenkillä ja sen jälkeen ansaitulle aamupalalle, hetken lepo ja sitten salille tekemään jalkatreenejä. Salilta saakin sitten kipittää suoraa töihin tekemään iltavuoroa.

Tulikin mieleen hyvä kaverini, jonka näin taas pitkästä aikaa. Kun olin käynnyt Hangossa juoksemassa maratonin ja kotia päin Lahteen ajellessani päätin käydä hänen luonaan kyläilemässä. Kohdatessamme hän katsoi minua syvälle silmiin ja hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoi minulle: "Sä oot jäännyt juoksemiseen koukkuun!". Nyt näin jälkeen päin voin jo sanoa, että kuinka oikeassa hän olikaan. Kai sen sitten näkee ihmisestä.